×

Virhe

[OSYouTube] Alledia framework not found

Previous Next

Oppia ikä kaikki... UMT-alkeiskurssilla ja paljon muutakin!

Viime viikolla Kodalla oli maanantaina ihan perus rallyt, höystettiin vähän jumppanauhalla, mutta muuten ei mitään erikoista, lyhyesti ja ytimekkäästi perusasioita. Tiistaina Jokimaan treeneissä sitten väännettiin enemmän, Johanna oli kaivanut meille pötköön kylttejä jotka eivät itsessään ole hankalia, mutta peräkkäin suoritettuna voivat sitä olla. Koda selvisi näistä kiitettävästi. Muutenkin ollut ihan älyttömän messissä näissä tiistaitreeneissä, siinä se on vapaana tehnyt vaikka samassa sumpussa on viisi muutakin koirakkoa, kukapa olisi uskonut!

Keskiviikko aamu näytti erittäin aurinkoiselta, niin lähdettiin Kodan kanssa aamupäivällä satamaan pokemonjahtiin eli leppoisalle kävelylle. Seuraksi tupsahti myöhemmin Reeta ja Rauha. Täytyy sanoa, että koiran nenä on tosiaan ihan omaa luokkaansa! Kodan nenä nappasi kaverin hajun tuulen tuomana pitkän matkan päästä ennen kuin koko koirakkoa näkyikään, Kodan häntä oli irrota ja patosi intoaan menemällä maahan. Siitä sitten pienet painit ja kävelyt sivistyneesti yhdessä.

Tostaina käytiin ihan vaan lenkillä ensin normaalisti lenkkipolkuja ja sitten vielä koirapellolla humpaten - voi jos sen kameran jaksaisi joskus ottaa mukaan, niin saisi muitakin kuvia kuin näitä poseerauksia! Vaikka sattuipa tulemaan omasta mielestä hirmuisen kiva kuva eräässä risteyksessä :) Vaikka on aurinkoista, suht lämmintäkin, niin kovasti alkaa näyttää syksyltä.

Torstaina sitten lähdettiin Monan ja Neean kanssa ihan uusille kulmille. Tytsit vei meidät omaan metsäänsä lenkille ja lopuksi evästämään laavulle. Kiitos, oli tosi kivaa ja muutama tunti meni nopsasti :)

Perjantaina ohjelmassa oli treenit aamupäivällä. Kodan kanssa hinkattiin lyhyitä seuraamisia ja käännöksiä. Lopuksi naksuteltiin muutama puomin alastulo ja Koda sai pinkaista pari putkea. Riemun kanssa tehtiin ihan rataa, ja Riemu heittäytyikin ihan villiksi ja juoksi esteitä lelun kanssa ihan keskenään :D Rauhan kanssa mentiin vaan suoraan suoraan ja lujaa! Sekä aivopähkinänä 2x2 keppiporttien naksuttelua.

Tämä koko aktiiviviikkohan tähtäsi sitten siihen, että Kodalla oli toimeton viikonloppu, kun itse olin molemmat päivät aamusta iltaan kurssilla ja siinä välissäkin piti vähän lukea aiheesta lisää. Useamman vuoden haikailun ja vatvomisen jälkeen, kun tilaisuus tuli, niin ilmoittauduin UMT-alkeiskurssille! Ehkä vieläkään en olisi sinne uskaltanut, ellei eräässä tuomarikollegiossa olisi yksi tuomari heittänyt keskustelun lomassa, että "hei lähde opiskelemaan tuomariksi!". Siitä en tiedä, että johtaako tämä mihinkään muuhun kuin lisää uuden opiskeluun, mutta oikeastaan sehän idea onkin - opiskella asiaa omaksi huvikseen, kun se kerran kiinnostaa :)

Alkeiskurssi oli siis menneenä viikonloppuna. Lauantaina Kimmo Mustonen luennoi tuomarikoulutuksesta, etiikasta ja arvosteluperusteista. Sunnuntaina sitten Elena Ruskovaara luennoi koiran rakenteesta ja liikkeistä. Paljon tuli uutta asiaa, uutta mietittävää ja samalla (onneksi!) vahvistusta siihen, että tietoa löytyy jo entuudestaan mukavasti ja oma silmä ainakin esimerkeistä löysi oikeat asiat. Tuntuuhan se suorastaan naurettavalta miten helpottunut sitä oli, kun esimerkkikoira ennen- ja jälkeen luennon näytti samalta... Puhumattakaan siitä, kun sunnuntaina luennon päätteeksi kehotettiin menemään kotiin katsomaan omia koiria, että miltäs ne nyt näyttää! Näitä oppeja on nyt reilu kuukausi aikaa sulatella ennen tenttiä, sitten se vasta jännittääkin, että millainen tulos sieltä tulla tupsahtaa!

Maanantaina heti aamusta Koda pääsi kunnon lenkille, aurinko saatiin jälleen seuraksi :)

Maanantaina illalla oli rallyn valkkuryhmällä Korrien valmennus. Kodan kanssa ollaan pari kertaa käyty saamassa oppia Riitalta, joten mukava oli nyt päästä Pekan oppiin. Kodalle olin miettinyt puolituntisen teemaksi keulimisen seuraamisessa, koska se on ilmestynyt kesän aikana ja on aika hankala asia rally-tokossa vaikkei siitä mitään pisteitä menekään. Itse vain tykkään, että kaikki tehtävät on niin paljon helpompi tehdä kunnolla ja oikein, kun koira seuraa oikeassa paikassa ja suorassa.

No, siispä lyhyesti pulistiin koiran tausta ja taso missä se nyt on ja mitä ongelmaa haluaisin katsottavan. Pekka pyysi näyttämään meidän perusseuraamista. Koda teki kivasti, oikein kivasti. Ennen kommentteja multa kysyttiin, että olenko seurannut maailman huipputokoilijoita? Öö, en, enpä voi sanoa, että olisin... Kodahan katsokaas vetäisi siinä maailmanluokan seuraamisen, että ei siinä mitään vikaa ole :D

Minä nokkelasti kuitenkin heti hoksasin, että hei kentällähän ei ole kylttejä! Saataisiinko kylttejä kentälle? No nyt alkoi tilanne muuttumaan! Ei, Koda ei edelleenkään lähtenyt keulimaan, mutta sen asenne seuraamisessa oli erilainen. Se seurasi väljemmin ja vilkuili kylttejä, se odotti tehtäviä. Koda siis on sisäistänyt kaksi erilaista tapaa seurata, toko ja rally-toko. Vaikka nyt ei keulimista saatu aikaiseksi, niin keskusteltiin syistä siihen ja totta kai työvälineistä ongelmaan.

Yksi tapa, laitetaan targetille maahan nami ohjaajan puolelle parin-kolmen metrin etäisyydelle. Seuruutetaan koira siitä ohi ja vapautetaan palkalle siten, että koira saa juosta palkalle ohjaajan selän takaa. Tämä ei ole Kodalle paras mahdollinen tapa, koska sillä on niin vahva maan nuuhkimistausta ja se on siitä päässyt hienosti irti. Kokeiltiin kuitenkin, ja tuntui ihan hyvältä niksiltä.

Toinen tapa, palkataan koira vastakkaisen puolen kädestä selän takaa. Tokokoirat saa palkan ihan vastakkaisella sivulla, mutta Kodan kanssa rally-toko huomioiden vaikutti paremmalta ajatukselta, että palkkaava käsi tulee koiraa vastaan selän taakse. Eli kun Kodan normaali puolenvaihto selän takana menee siten, että se saa käskyn (sivu/vieri) ja pienen merkin koiranpuoleisella kädellä, niin hyödynnetään sitä. Heti koiran lähtiessä tekemään vaihtoa, merkitään "jes!" ja vastakkainen käsi palkkaa selän takana. Tämä vaikutti toimivalta, joskin itse pidän pienenä vaarana sitä, että innokas tapaus alkaa tarjoamaan puolenvaihtoja turhan oma-aloitteisesti ja herkästi. Mutta tässä varmasti määrällä on iso merkitys.

Kolmas tapa, hyödynnetään Kodan jo osaamaa käsitargettia eli kuonolla kämmenen tökkäisyä. Tätähän hyödynnettiin pari vuotta sitten, kun halusin viilata Kodan seuraamista parempaan kontaktiin ja ylöspäin. Nyt se tuttu käsi tuodaan housun sivusauman kohdalle valmiuteen, jos koira valuu eteenpäin. Siitä ei kerrota koiralle vaan annetaan koiran itse aikanaan huomata (omaa pinnaa voi helpottaa ajatuksella, että naurat partaasi koiran hölmöydelle :D), että hei siellähän on käsi, jonka tökkäämisestä saa nakkia! Koiran siis kannattaa olla kuulolla, jos se käsi vaikka joskus ilmestyykin ja namppaa tippuu :)

Kodan kanssa siis lähdettäisiin hyödyntämään kahta jälkimmäistä tapaa. Lisäksi rallyradalla erittäin merkityksellinen seikka on maalikyltin lähestyminen eli ohjaaja alkaa olla helpottunut, että maali häämöttää ja koira tästä alkaa "hihkumaan", että kohtapa ollaan maalissa ja palkkaa sataa! Eli Koda ainakin tämän huomaa ja keulii erityisen herkästi. Käytössähän meillä onkin jo apu, että maalin jälkeen on vielä oma tehtävä (istuminen perusasennossa) eikä maalin jälkeen suinkaan heti huokaista. Tokossa tehtävän voisi siirtää kilpailukehän ulkopuolelle, mutta rallytokossa se ei oikein onnistu, kun radan jälkeen mennään vielä käytösruutuun.

Sitten aikaa oli vielä hieman, niin hieman juteltiin oikean puolen takaosan käytöstä. Nykyisten harjoitteiden ja niksien pakkiin saatiin yksi uusi lisää, mutta sitä ei päästy suoraan kokeilemaan, kun Kodan kanssa tarvitsee treenata siihen väliin yksi palikka. Kirjoittelen siitä sitten, kun ollaan päästy niksiä oikeasti kokeilemaan, niin on helpompi sitä selittää ja omat kokemukset tietysti siihen lisäksi. Koda kuitenkin käyttää takaosaansa todella hyvin ja erityisesti ikäisekseen, joten paljon on asioita tehty jo oikein. Tiedän kuitenkin, että Koda pystyy parantamaan sitä oikealla puolella, kun vain saan sen hoksaamaan, että kyse on itseasissa ihan samasta takapäästä kuin vasemmallakin :)

Lopuksi otettiin vielä Kodalle hauska liike. Valittiin merkki. Kodahan tykkää siitä ihan hirmuisesti ja siihen kuuluukin useimmiten "hau, hau, hau!" ja kyllä, aina kolme hauta! Vinkiksi saatiin laittaa usein merkin taakse nami targetilla. Kun koira yhdistää tehtävän suuhun, syömiseen, niin silloin se pysyy useimmiten kiinni! Enpä olisi itse osannut näin ajatella, mutta onhan se ihan looginen ajatus kyllä!

Koda siis jaksoi hienosti treenata oman puolituntisensa ja oli ihan super! Erityisen liikkistä oli, ettei matto valloittanut Kodan nenää eli siitä ei tarvinnut huomautella - valtava matka on tultu keväästä, kun matto oli vastustamaton!

Olipa mukava kommentti sekin, että kun koira on tässä iässä näin hyvässä kunnossa, niin olisi koiraa kohtaan hirveä vääryys laittaa se eläkkeelle, kun se niin kovasti haluaa hommia tehdä. Kahta viikkoa vaille kymmenvuotias hurmasi taas kunnollaan ja tekemisen palollaan :)

Tänään tiistaina aamu alkoi Kodalla mukavissa merkeissä, kun suunnattiin Annakaisan tykö tsekkaukseen ja huoltoon. Kaikki oli mallillaan eikä muutama viikko sitten kolhitusta jalastakaan löytynyt mitään huomautettavaa :) Illalla olisi vielä viimeiset Jokimaan treenit, Koda pääsee mukaan, mutta tehdään vain vähän ja kevyesti. Tavallisesti fyssarin jälkeen Koda on lepuuttanut vuorokauden, mutta koska nyt saa levätä päivän eikä mitään erityistä ollut, niin ei ole syytä jättää viimeistä kertaa kokonaan väliin.

Kommentointi estetty. / Comments are now closed for this entry

Arkisto

© 2015 Sanna Pyykkönen. Sisällön kopionti kielletty. All Rights Reserved.