×

Virhe

[OSYouTube] Alledia framework not found

Koda agilitykisoissa - liki 2v tauko ohi

En ole jaksanut päivittää tänne mitään 2,5 viikkoon. Melko laiskaa. Mutta muuten ei olla kyllä hirveesti laiskoteltu. Tässä välissä on käyty treenaamassa rallya kaksi kertaa ja aloitettu agilityn kesäkausi uudessa treeniryhmässä uuden koutsin kanssa. Ja kaikkein suurimpana juttuna sitten Kodan pitkääkin pitkemmän agilityn kisatauon katkeaminen. Tai onko se kisatauko, jos tauolla oltiin siksi, ettei tiedetty päästäänkö enää ikinä agissa kisaamaan? Päästiin kuitenkin ja jatkoakin toivottavasti seuraa!

Rally-tokossa on treenattu avoimenluokan ratoja ja lisäksi otettu ohjelmistoon mukaan voittajaluokan kuviot. Katsellaan niitä tässä pikkuhiljaa kuntoon, kun ei kisasuunnitelmiakaan toistaiseksi ole. Tai vain sen verran, että syksyllä yritetään sitä toista koularia napata.

Yhdet agitreenit on ehtinyt olla uudessa ryhmässä. Muut ovat möllejä-1lk. joten ekalla kerralla pidettiin todellakin hauskaa möllikisoista napatulla radalla eli vauhdikasta suoraviivaista posottelua. Toiveissa on kimurantimmatkin pätkät kesän aikana. Myös omatoimisesti täytyy aktivoitua asian suhteen.

Tulevana syksynä Kodalla olisi tullut kuluneeksi kaksi vuotta edellisistä agilitykisoista. Vuosi sitten eläteltiin toiveita paluusta agilityn pariin. Kuluneen kevään aikana on rimoja nosteltu menestyksekkäästi ylös ja juostu treeneissä kunnon ratapätkiä. Huisia oli siis osallistua eilen kisoihin! Orimattilassa oli iltakisat, kaksi agirataa, lähes 30 mediä mukana. Ulkona. Arto Laitisen tuomaroimat radat oli mukavan tuntuisia ja aivan tehtävissä olevia. Tulospaineita ei kuitenkaan otettu, ei tällä meidän taustalla. Osallistuminen kisoihin oli jo saavutus itsessään. Tavoitteena oli pitää hauskaa ja tunnustella, että miltä se kisaaminen maistuu.

Ja hyvä, ettei tulostavoitteita ollut. Ai hitto sentään, että Koda paran ohjaaja on huono. Suorastaan jopa nolo. Molemmilla radoilla karmean näköistä ohjaamista ja hylyt esteen ohjaamisesta väärään suuntaan, siten että "vahingossa" olisi todella ontuva selitys. Selittelen sitten sillä, että jalkani ovat tottuneet nyt helppojen suoraviivaisten ratojen juoksemiseen. Kontaktit meinasi Kodalta vähän unohtua, joskaan en kuunnellut videolta, että olisinko huudellut jotain josta huonot kontakti johtuivat. Oli joukossa hyviäkin kontakteja toki.

Ensimmäisellä radalla kepit ja putki-puomi -erottelu tuotti monille vaikeuksia, joten olin tosi tyytyväinen, että ne meillä meni hyvin. A:n jälkeisen putken osalta oikea ja väärä pää oli ohjaajalla hukassa, joten ohjasin sen väärään päähän! Tässä meidän videolla tapahtuma jää aivan A:n taakse eikä siksi näy. Toisella videolla jonka näin kisapaikalla, kyseinen ohjausmunaus näkyi oikein komeasti. Radan loppupuolella Koda sössi puomin alastulon ja minä sössin sitten sen korjaamisen eikä siitä sitten enempää. Viimeinen hyppykin meinattiin ohittaa.

Toisella radalla alku alkoi lupaavasti, mutta mikä lie mielenhäiriö taas iski, kun päätin tuhota Kodan kepit. Videolta näkee kuinka pilaan Kodan hyvän hakeutumisen kepeille ja sitten vielä käännän kepeillä väärään suuntaan jonka vuoksi otetaan uusiksi. Ennen keinua hylly kuitenkin napsahti, kun ahnehdin vähän turhan tiukkaa linjaa hypyllä ja Koda lipesi hypyn taakse. Loppu rata meni sitten ihan kivasti.

Koikkeriedustusta oli paikalla muitakin eli Fico ja Keira. Keira korjasi huimalla tavalla viimeiseltä radalta nollan ja samalla viimeisen sertin kotiin eli Keirasta tuli agivalio! Ihan mahtavaa, onnea vielä kerran Annelle!

Tässä vielä "hauskat kotivideot" eli Kodan eiliset kisaradat. Kiitos Mimmille kuvauksesta!

{YouTube:www.youtube.com/watch?v=tOwxY5GfqWs}

Sitten harrasteista kotiin. Kodalla on alkanut aivan odotetusti yksinolot sujumaan tavallisen hienosti. Se jää kotiin ihan tyytyväisenä ja sitten tietenkin iltaisin pursuaa energiaa. Itse olen välillä ollut vähän väsy. Sitä se uuden työn opettelu ja bussilla matkustelu teettää. Onneksi nyt löytyi kimppakyytiporukka, niin ei tarvitse käyttää päivästä 2-2,5h bussilla suhaamiseen. Iskulla olen kyllä viihtynyt ihan hyvin ja verhoilu tuntuu sujuvan pääasiassa tosi sujuvasti muutamia kinkkisiä tilanteita lukuun ottamatta. Ja koska edellinen työ roikkuu mukana, teen lauantaisinkin töitä, niin saas nähdä missä kohtaa kesää uuvahdus iskee. Lauantain duunissa riittää kyllä, että on fyysisesti paikalla ja raajat heiluu, aivoja ei onneksi tarvita eli sikäli helpompaa :D

Kommentointi estetty. / Comments are now closed for this entry

Arkisto

© 2015 Sanna Pyykkönen. Sisällön kopionti kielletty. All Rights Reserved.