×

Virhe

[OSYouTube] Alledia framework not found

Fyssarilla ja kotoilua

Rankan viikonlopun jälkeen Kodalla oli maanantaina vuorossa hemmottelupäivä eli fyssarikäynti jonne mentiinkin ihan yhtä innostuneena kuin aina ennenkin.

Taannoisen reiden venähdyksen ajattelin selkää hieman jäykistäneen, mutta eipä sentään. Selkä oli oikein vetreä eikä jumituksia eikä kireyksiä ollut. Myöskään venähdyspaikka ei muistuttanut tapahtuneesta. Mutta yllätys olikin, että molemmat sisäreidet olivat tooodellä jäykät ja jumissa! Niissäpä olikin sitten senkin edestä tekemistä. Kyljellä ollessa päällimmäistä jalkaa venytettiin sivulle, mutta tavanomaisen joustavuuden sijasta toinen koipi nousi pöydästä mukana. Aika kireät lihakset siis. Koda oli näidenkin käsittelyssä maltin kanssa pötköllään vaikka inhottavalta vähän tuntuikin ja välillä piti pää nostaa pöydältä syliin. Käsittelyn jälkeen Koda sai vielä aimoannoksen laseria selkään sekä erinäisiin pisteisiin koivissa ekaa kertaa myös etujalkoihin laitettiin johonkin pisteisiin ja sepäs oli Kodastakin vähän jännää, mutta ei yrittänyt vetää tassujaan pois. Joitain akupunktiopisteitä käsittääkseni olivat. Kyllä ne mulle kerrottiin, mutta enhän minä niitä enää muista...

Tiistain Koda sai pitää vielä lepopäivän, mutta loppuviikko tehdään rauhallisia pitkiä lenkkejä hihnassa reisien palautumista varten. Tiistaina myös kuvasin puolet päivästä testikuvia ja pari kuvaa sitten nelijalkaisistakin.

Tänään bongasin ensimmäisen punkin kävelemässä kaulurikarvoissa. Joka päivä on tarkastus tehty vähintään kerran eikä mitään ole löytynyt ja mömmöjäkään en ole (vielä) laittanut. Ei ollut aineita viime kesänäkään ja punkkisaldo oli yksi. Huomenna varmaan haen kuitenkin punkkipannan. Tuo kävelevä punkki tuli tämän päivän kävelyllä kylän toiselta laidalta, kun Koda käveli pientareella korkean heinikon viertä ja välillä allakin. On ne vaan ällöjä! Pari kertaa tehtiin lankulla kontaktin vahvistamista ja sitä jatketaan huomennakin. Käytännön hyödystä en tiedä, mutta sitä mielenrauhaa...

Perjantaina on sitten sen kauan odotetun magneettikuvauksen aika. Tai ajat. Kuvauksia, kun on kaksi peräkkäin. Maanantaina vartti hammaslääkärin tuolissa sai selän huutamaan jo armoa, joten hiukan hirvittää miten sitten pitäisi pysyä liikkumatta siellä putkessa ainakin kokonainen tunti. Jospa saisi välissä verrytellä, kun kuvauskohde vaihtuu. Saahan sitä toivoa... Siitä sitten illalla Kodan kanssa Jyväskylään kolmisen tuntia autossa. Herkkua. Kintut tarvii muistaa teipata joka päivä enemmän tai vähemmän. Tänään unohtui ja kyllä heti varvas yritti hypätä kyydistä pois. Toivon viikonlopulle hyvää tuuria kipittimille. Ja sehän se parhaiten nauraa jolla on vahvin lääkitys - vai miten se meni? Ensi viikolla on mun vuoro mennä fyssarille (käydään Kodan kanssa samalla), joka varmasti tuleekin tarpeeseen kaiken jännittämisen jälkeen.

Mutta oli ihan toisenlaisiakin hyviä uutisia. Juhannuksen jälkeen työt kutsuu :)


Ilta päiväunilta herätettynä.


Koda lintubongarina.


Ja salaisia juttuja selvästikin, vaikka kuva on todella epäselvä!

Kommentointi estetty. / Comments are now closed for this entry

Arkisto

© 2015 Sanna Pyykkönen. Sisällön kopionti kielletty. All Rights Reserved.