×

Virhe

[OSYouTube] Alledia framework not found


Pääsiäisviikonloppu oli pitkä, aurinkoinen ja yllättävän paljon kertyi asiaa kirjoitettavaksi. Niin hyvää kuin huonoakin, kuinkas muutenkaan. Kaikenkarvaisia ohittajia ja ohituksia olen ehtinyt talven aikana Kodan kanssa näkemään. Tänä viikonloppuna tuli sitten taas jokunen lisää, parempi olisi ollut möllöttää kotona. Mutta eipä sekään aina auta, huomasin senkin. Mutta keskitytään näihin mukavampiin juttuihin ja jätän valituksen seuraavaan postaukseen, tähän tulee höpötystä runsaasti ihan ilman sitäkin...

Aurinkoa on riittänyt jo tosi monta päivää putkeen. Sinällään ihan kiva, niin Koda keskittyi auringossa makaamiseen ja me muut sitten tietokoneella nettisivujen vääntämiseen. Koda sinnikkäästi makaa aurinkoisessa läntissä vaikka kuinka kuuma tulisi ja siirtyy läntin mukana, kun päivä etenee. Aiemmassa asuinpaikassa Koda sai lorvia ulkona tämmöset päivät, mutta täällä ei, koska aidat on edelleen kaupassa ja naruun en uskalla jättää, koska koskaan ei voi tietää kuka ja mistä syystä päättää pihaan tunkea. Viikonloppuna otettiin parit kuvat ulkona, voi sitten välillä kuvista seurailla tapahtuuko olemuksessa mitään muutoksia kesän mittaan.

 

Kyllä nyt on koirapoikaa hemmoteltu harrasteilla kuluneen viikon sisällä. Mätsärisunnuntain jälkeen oli hyvä pitää maanantai ihan vaan lenkkipäivänä, poikkeuksellisesti aamulenkki venyi niin myöhään, että kulmakunnan kersat ruuhkauttivat fillareillaan ala-asteen liepeet. Ensimmäisten kohdalla Koda koitti pikkuisen heilutella häntää ja iskeä silmää rapsutusten toivossa, mutta siinä vaiheessa, kun vaellettiin 300 kääpiöfillaristin keskellä kotia kohti oli Kodakin jo ihmeissään. Huulipyöreänä katseli, että mistä näitä oikein riittää?! Tulipahan tämäkin koettua, ja vaikka aika ahtaasti hetkittäin mentiinkin, niin ihan rauhassa saatiin kulkea. Olen toki jo aikaisemminkin huomannut, että täkäläiset lapset eivät ole suunapäänä tulossa koiraa paijaamaan vaan menevät omia menojaan. Puolen vuoden aikana ei kukaan ole kysynyt saako silittää, puhumattakaan että kukaan olisi kyselemättä yrittänyt koiran kaulaan kapsahtaa.

Kuukauden yksi jännittävimmistä päivistä on Kodan fyssaripäivä ja se osui menneelle torstaille. Viikolla kelitkin suosi, joten rinteiden kiipeilyt kävi varsin mukavasti. Näyttelykärpäsen pureman vuoksi Koda pääsi tänään ihmisten ilmoille eli mätsäriin fiilistelemään kehätouhuja ja illaksi on suunniteltu koirapuistoilua Ripen kanssa, mutta keli näyttää niin ankealta, että saattaa siirtyä toiseen iltaan... ...

En tiedä kumpi sai enemmän hupia eilen erikoisesta tilanteesta, minä vai koira. Kävi mielessä jopa kuvata video ja laittaa soimaan "Kookospähkinä", mutta päädyin kuitenkin vain nauramaan koiralle ja ottamaan pari kuvaa. Koda pääsi siis pelaamaan peliä "kuinka saisin rikki kookospähkinän?!". Hauskaa Kodalla oli pähkinän parissa pitkään. Kookospähkinä säilyi vahingoittumattomana! Kuin myös huusholli, koska onneksi Koda ei saanut hurjaa ideaa alkaa heitellä sitä. Jaetaan hieman hupia nyt muillekin kuvien muodossa :)

Viikko on vierähtänyt, katsotaan vieläkö muistan edes puolet siitä mitä ollaan puuhattu.

Arkisto

© 2015 Sanna Pyykkönen. Sisällön kopionti kielletty. All Rights Reserved.