×

Virhe

[OSYouTube] Alledia framework not found


...puro sanoi pulipuli. Tai ainakin joet sun muut. Läheinen Teurojoki on tulvinut niin, että tie on poikki eikä päästy edes katsomaan mitä Kodan uintipaikalle kuuluu. Eikä tarvitse vähään aikaan kuvitellakaan mitään joessa uiskentelua, kun joki on täyttänyt viereiset pellotkin ääriään myöten. Myös töissä saatiin tänään ihastella ylimmästä kerroksesta Orimattilaan päin aukeavaa "järvimaisemaa" saarineen kaikkineen.

Jo niin tavaksi muodostuneena, kevään tullen muistuu mieleen asia nimeltä toko.

Rutiiniksi on näköjään muodostumassa nämä tällaiset kuvapäivitykset. Muutaman sanasenkin laitan nyt kylkeen. Kodalla oli toissa viikolla kivat agiliitelytreenit, pieni koira kulki kovaa, ketterästi ja kuuliaisesti ja onnellinen hymy naamalla. Hauskaa oli vaihteeksi koutsata muitakin, tänä talvena olen ollut ulkona koutsauskuvioista. Jostain piti karsia, niin siitä sitten. Kevään myötä sitten palaan puuhaan parissakin eri muodossa. Lisäoppia tekisi mieli kyllä hankkia, pidänkin silmät ja korvat auki sopivien kurssien varalta. Kohta tämä opiskelurupeama (toivottavasti!) on ohi, niin harrastuksiin pystyy keskittymään ja panostamaan taas paremmin. Kodalla onkin ollut leppoisa talvi, mikä ei ehkä ihan tässä mittakaavassa ole ollut toivottavaa, mutta elämä joskus on semmoista.

Hiukkasen on harmittanut, että ensikesän SM-kisat on jäänyt meiltä kokonaan tavoittelematta. Viime vuonna oli niin superia osallistua ekaa kertaa. Nyt ei ole nollia yhtään, kun ei olla kisattukaan. Periaatteessa aikaa vielä olisi yrittää nollia pusertaa, mutta en halua siihen lähteä. Syystä, että koiran lajitreeni ja ihan peruskuntoilu on ollut nyt niin retuperällä, että en koe mielekkääksi sännätä kilpakentille heti ensimmäisen tilaisuuden tullen. Kodahan menisi ja tekisi, mutta raskaat kisapäivät eivät ole "puolikuntoisen" koiran paikka. Tiedän, että moni kisaa vaikka kunto olisi pikkuisen huonompi, mutta mielestäni se ei ole oikea tapa toimia. Tehdään hommat oikeassa järjestyksessä mieluummin, kisata ehtii kesemmälläkin.

Saatiin lopulta uusi ja oikean kokoinen Dobo-pallo. Ja jokunen viikko vierähti, että siihen sai ilmaa sisälle. Mutta nyt on muna päässyt jo käyttöön asti. Kodan mielestä se on vähintään yhtä hauska kuin jumppapallo. Olen nyt huomannut, että toispuoleisuutta on hieman jota saa jumpata pois. Luulen, että kunnon rapistuminen näkyy tässäkin kohti. Doboilu tulee siis enemmän kuin tarpeeseen.

Edelleen muuten saa lähetellä niitä koirien mittoja! Pitäkää myös peukkuja, että parin viikon päästä voin ilmoittaa oppariprojektin olevan kasassa... Sitten voinkin alkaa jännittää tulevaa Kiinan matkaa...

Ja sitten ne luvatut kuvat. Aurinko ehti jo laskea sen verran alas, että kuvat on kökkösiä ja muutenkin tuo sihti oli tänään tosi huono, vauhtimakkara osui hiukkasen huonosti ruutuun...

...

Arkisto

© 2015 Sanna Pyykkönen. Sisällön kopionti kielletty. All Rights Reserved.