×

Virhe

[OSYouTube] Alledia framework not found


22.2. Kodan kanssa aamulla pakattiin auto ja ajeltiin Pohjois-Karjalaan. Päivän etappina Ahmovaara ja vastassa olikin Kodasta hyvin viehättävää seuraa. Kaksi islanninlammaskoira neitiä, Unna ja Assa. Unna-mamma ei perustanut Kodan seurasta vaan esitteli kaunista "hymyään" ja komenti liian innokasta uroota kauemmas. Koda viettikin perjantai illan Assan kanssa painien, juosten ja ennen kaikkea astuen. Talon kahdesta kisusta Koda ei tykännyt. Ensimmäinen kohtaaminen Mintun kanssa meni hyvin, mutta myöhemmin Koda ei tykännyt yhtään. Nunzio-puuhkasta Koda ei tykännyt missään vaiheessa, ihmeellinen mörkö!
Ensimmäinen yö Kodalla kului laulaen serenadeja talon toisessa päässä nukkuneelle Unnalle. Tiinenarttu tuksuu huumaavalle poitsun mielestä!

23.2. Aamulla erinäisten hidasteiden kautta päästiin Tuusniemelle näyttelyyn. Mukana Koda ja Assa. Paikalla oli myös Fido ja Grina sekä Bicka-sisko turistina.
Assa ja Koda saavuttivat molemmat tavoitteensa, kummallekin EH1. Fido ja Grina sai vara-sertit kotiin viemisiksi.

24.2. Sunnuntaina poiketttiin Kolille maisemia katselemaan ja Assa sekä Koda poseerasivat kameralle kauniisti. Kuvia luvassa myöhemmin!
Kaikkina päivinä tehtiin myös  lenkkejä metsään, lumikengillä ja ilman. Kaksi viimeistä yötä Koda osasi taas nukkua sikeästi peiton alla. Unna ei lämmennyt Kodalle koko viikonloppuna, mutta pari pientä reikää antoi nenuun kyllä.

25.2. Maanantaina oli aamulla kotimatkaan lähdön aika. Tunnin ajon jälkeen pysähdyttiinkin kyläilemään vielä Joensuussa. Nyt oli Kodaa vastassa 4kk labbispoika Rico. Voi kun oli kivaa! Rallia ja painia riitti. Koda oli viikonlopusta jo sen verran naatti, että aika nopeasti väsähti. Mutta leikkituokio oli ihan hyvä, koska loppu matka kotiin menikin sitten hiljaa nukkuessa!

Image

Vähän on hiljaiseloa Kodan päiväkirjassa ollut.
Eipä meidän elämässä mitään suurempia kuvioita nyt olekaan ollut kerrottavaksi. Ihan vain tavallista puuhastelua. Pikkuisen piti laihistelua alku kuusta Kodan harrastaa, kun alkoi herkut tuntua kyljissä ikävänä "höttönä". Helpponakki tuo ja taas on poika järkevässä kuosissa. Koikkeriagilityä käytiin harrastamassa kuun alkupuolella ja siitä olikin harrastuksissa aavistuksen pidempi raportti. Fido veljeä on nähty myös välillä. Saivatpa pojat viettää erään iltapäivän oikein kunnolla yhdessä, monta monituista tuntia välillä ulkona riehuen ja sitten taas sisällä painien samalla, kun emännät yrittivät (yritystä löytyi ja lopulta myös onnistuttiin!) koneella kirjoitella ihan asiaakin.
Agilityissä on parin viikon tauko, yhdet treenit peruttu kouluttajien puolelta ja toiset jää näyttelyreissun jalkoihin. Lähdemme siis Tuusniemelle tapaamaan tuttuja ja kannustamaan kavereita. Kodalle ei menestystä odoteta, mutta eihän siitä haittaakaan ole, jos sattuu meillekin edes punainen nauha osumaan Wink Retken pääpaino on kuitenkin kyläilyllä ystävien kanssa ja saas nähdä millaisen vastaanoton Koda saa kahden islanninlammaskoira neidin taholta! Siitä sitten ensi viikolla, kun reissusta kotiudumme! Ja yritetään pitää kamera hollilla, että saadaan kivoja kuvia kauniista koirista!

Arkisto

© 2015 Sanna Pyykkönen. Sisällön kopionti kielletty. All Rights Reserved.