×

Virhe

[OSYouTube] Alledia framework not found


Tänään oli taas Kodalla fysioterapiaa ja perjantaisen loukkaantumisen jälkiä hoidettiin.
Vaikka Koda on liikkunut normaalisti sen vähän mitä on nyt liikkunut, niin ei tilanne kuitenkaan ihan niin ruusuinen ollut.

Kodan sivujen kävijälaskuri ruksuttaa hiukkaa vaille 10.000 kävijää, joten aika laittaa sivut uusiksi?

Kodalla joulu meni kinkkua syöden, lahjoja availlen ja leikkien.

Viime tiistaina oli vuoden viimeiset oman ryhmän agilityt, mutta eipä hallilta poissa malteta pysyä. Itsekseen siis käytiin treenailemassa kera Outin+Danten ja Ferron. Ei mitään ihmeellisyyksiä otettu. Hallissa valmiina ollutta ratapätkää pariin kertaan, lelupalkan kokeilua ja keppejä ajatuksella.

...

Ensi vuoden puolella olevia kisoja silmällä pitäen vuokrattiin Hyvinkään koiraurheilukeskuksen lämmintä, mattopohjaista hallia. Ekaa kertaa siis oltiin keinonurmella. Kodaa ei vieraspaikka, esteet eikä alusta häirinnyt oikeastaan mitenkään. Ihan aluksi olisi halunnut nuuhkutella, mutta kun vauhtiin päästiin, niin vauhdilla myös mentiin. Kepit on sen verran hyvin nyt mennyt kaaliin, että näissäkin olosuhteissa pujottelu sujui yhtä hyvin kuin omassakin hallissa.

Vuoden viimeiset normaalit agilitytreenit sujui varsin mukavasti. Päivän juttuna oli pöytä mistä kaikki koirat oli aika innoissaan.
Treenit jatkuvat taas ensi vuoden puolella loppiaisena. Sitä ennen treenataan vähän itsekseen ja käydään kisailemassa ja hieman juoksukoulussakin.

Vauhdikkaita ja haastavia harjoituksia erinomaisten oppien kera kooiker-porukalle tällä kertaa tarjoili Jari Laitinen.

Välillä mentiin aika haipakkaa, toisinaan raavittiin porukalla päätä hankalissa paikoissa ja ihania onnistumisen hetkiäkin mukaan mahtui. Hieno tunne, kun hankala kohta tuntuu tosi hankalalta ja usko oli loppua jo harjoitellessa ilman koiraa - ja sitten koiran kanssa se menikin oikein sujuvasti Cool Nohnoh, ei ne aina sujuvasti menneet. Erästäkin kahden hypyn kohtaa väännettiin monen monta kertaa ja kyllä täytyy kiitellä kouluttajan tosi pitkää pinnaa! Koiraan saa olla kyllä taas tosi tyytyväinen, kun se jaksaa yrittää lähes loputtomasti vaikka ohjaaja olisi ihan onneton. Ja Kodalla oli taatusti huippukivaa, sai revitellä lujaa ja tehdä sitä mistä tosiaan tykkää Smile

Radat ilmestyy pikapuoliin tänne.

Voittaja -08. Messari. Sinne siis, mutta ilman koiraa. Mutta kehään päästiin taas siitä huolimatta. Kehäkaveriksi sain tällä kertaa ihanan ja hieno käytöksisen Fico-pojan.

Tiistaina jälleen oma treenipäivä. Ja kun viime viikolla urputettiin taas sateesti, niin nytpä olikin sää toisenlainen. Ei satanut enää illalla, mutta lunta oli tullut roppakaupalla. Mukavaa vaihtelua siis meillekin!

Treenit meni ihan normikuviolla. Koda meni haipakkaa ja mamma jäi jälkeen. Aika mukavasti kuitenkin tehtävät suoritettiin. Jälleen podettiin dementiaa ja otettiin toiselle radalle muistihäiriöstä johtuen vähän hankalampikin kurvi, mutta eipä tuo kauhiasti haitannut. Ratapiirrokset tulee myöhemmin tähän.

Itsenäisyyspäivänä Koda jäi taas näyttelykelkasta ja emäntä yksistään lähti Saijan, Fidon ja Fayzan mukana Tampereelle itsenäisyyspäivän ryhmänäyttelyyn. Fayza oli oikein reipas tyttönen ja olisi halunnut temuta kaikkien koirien kanssa, harmi vaan, että päin vastaista piti harjoitella. Häkissä olikin meni pikku neidiltä oikein hienosti.

Fido oli yksin edustamassa koikkerien miehekkäämpää sukupuolta ja ei huonosti edustanutkaan. Sieltä ne pikkuhiljaa tippuivat nauhat, eri1, pu1, sert, mva ja lopuksi vielä vsp kera hienon arvostelun. Ei siis laisinkaan hukkaan mennyt reissu Tampereelle - onnea tuoreelle muotovaliolle Cool

Arvatkaapas millainen sää oli tänä tiistaina eli meidän treenipäivänä? No satoi vettä... Käsi ylös kuka arvasi oikein - hienoa kaikki arvasi...

Jeps, mutta itse treeniin. Kim oli poissa joten Pentti hoiti koutsin virkaa hienosti. Muuten olikin aika perus kuvio onnistumispuolella. Koira kiisi tuhatta ja sataa ja hoiti homman kotiin, ohjaaja unohteli minne oli menossa ja oli muutenkin tumpelo. Kaksi ratapätkää oli ohjelmassa joista piirtelin kuvaset ja nyt tuntuu oikeasti, että joku mättää hommassa. Joko ohjelmassa on jotain hassua tai itse olen ihan puusilmä. Veikkaan jälkimmäistä vahvasti edelleen.

Arkisto

© 2015 Sanna Pyykkönen. Sisällön kopionti kielletty. All Rights Reserved.