×

Virhe

[OSYouTube] Alledia framework not found


Heti aamutuimaan Koda pääsi fysioterapeutti Annakaisan käsittelyyn. Hirmuisesti oli taas vastaanotolla nuuhkittavia hajuja ja toki se kiva täti myös jota pussata!

Tällä kertaa Koda hoidettiin pöydällä, mutta eipä se mitään vaikuttanut, kun viime kesänä osteopaatti hoiti joka kerta pöydällä. Homma oli siis tuttu ennestään. Alkututkimuksen jälkeen koirapoika vaikutti hyvältä. Selässä oli taas vähän jumia samassa paikassa kuin viimeksikin - hyppyjen alastulot näkyvät siellä. Vasemmasta takareidestä löytyi tuore venähdys joka oli aavistuksen turvoksissa ja käsitellessä kipuili vaikkei muuten ollutkaan sitä oireillut. Ilmeisesti jäisellä alustalla kaahailusta aiheutunut. Koda sai ekaa kertaa laserhoitoa. Koda katsoi mokomaa pulikkaa hyvin epäilevästi ja käänsi takapuolta pois. Lopulta se kuitenkin oli ihan ok, kun tuntui mukavalta lihaksissa.

Päättiin sitten hankkia Kodalle BOT-verkkoloimi. Sen saa hyvin treenimanttelin alle sekä lisäksi sitä voi pitää hyvin kotona. Back on Track tuotteet lämmittää, rentouttaa ja nopeuttaa lihasten palautumista. Näistä ollaan kuultu hyviä kokemuksia ja nyt koitetaan sitten itsekin Smile Lue lisää -> Klik!

Lumimyrsky onneksi laantui tiistaihin mennessä ja treenaamaan päästiin mukavissa talvisissa tunnelmissa.
Vähän tänään oltiin kuutamolla (käsi pystyyn, kuka yllättyi...), mutta kivaa oli ja onnistumisiakin tuli.
Piirtelin taas radat, mutta oikeellisuutta en takaa. Ekassa pätkässä rengas teetti töitä, takaaleikkauksia sillä siis pitää treenata. Tokassa pätkässä ohjaaja ei ollut hereillä, niin ekalla yrittämällä koira pinkaisi keppien sijaan taaempana olleelle puomille. Siksi se siis piirustuksessa nyt on vaikkei itse rataan kuulunutkaan.

Rata1
Image

Rata2
Image

Eilen lunta tuli ihan reippaasti ja tänään on tullut vielä pikkuisen lisääkin.
Aamulla Koda hurjasteli lumen keskellä pari tuntia. Miten voikin tuo kylmä ja valkoinen juttu saada koirapojan pään aivan pyörryksiin? Ja sitten päiväunet olivatkin paikallaan ja kohta, juuri ennen pimeän tuloa otetaan hurvittelut vielä uusiksi!

Image

Kodan mörköilyihin, pullisteluihin ynnä muihin hölmöyksiin käytiin tänään hakemassa vinkkejä sekä varmistus siihen, että mikään ongelmakoira ei ole kasvamassa tästä nuoresta uroosta. Vietettiin siis ammattilaisen opissa yksityistunnilla 1,5h. Ja tosiaan, minkään sorttisesta ongelmakoirasta tai mistään sen suuntaisesta ei voi puhuakaan. Mutta toki parannettavaa löytyi.

Kontakti? Ihan jees, mutta lisää harjoitusta kaikenlaisissa paikoissa ja sitten, kun aletaan olla ihan kypsiä siihen, niin treenataan vielä toinen mokoma lisää.

Rähjäys muille rähjille? Koda on kaikessa viisaudessaan alkanut tekemään itse päätöksiä koska sopii rähistä takaisin ja koska ei. Tällekin tehdään heti alkumetreillä stoppi. Tähän liittyy vahvasti tuo kontakti sekä myös ylikierrokset. Eli haasteisiin vastaamiseen Koda on hanakammin lähdössä juuri silloin, kun on kierroksia päällä. Kierroksia taas aletaan tasoittamaan rauhoittumisharjoituksilla. Treeneissä eritoten.

Sain myös kuulla, että koira-agressiivisilla koirilla on usein ylenpalttista maan haistelua (ja merkkailua). Koiran aivoparka saa liikaa informatiivia, viestit menee sekaisin, adrenaliinin määrä kasvaa, kierrokset kasvaa ja haasteisiin vastataan sitten kärkkäämmin. Tämä siis tarkoittaa sitä, että treenipaikoilla loppuu se tolkuton haistelu. Sen verran toki saa nuuhkia ja merkata, että tarpeet tulee tehtyä, mutta muuten ei ollenkaan. Toki sitten normaalilenkillä saa nuuhkutella sen minkä vauhdissa ehtii.

Möröt? Kuuluu ikäkauteen ja niistä ei tehdä mitään numeroa. Jos joku ihminen on muuttunut möröksi, niin siihen ei puututa mitenkään eikä sitä huomioida. Junan suhinoihin aletaan totuttelemaan uudestaan. Samaa kontaktitreeniä siis sielläkin.

Ohitus? Tämä oli vähän kysymysmerkki, kun ei ole muuton jälkeen pahemmin ohitettavia koiria näkynyt. Koirakoulun alueella kuitenkin tuli tolleri vastaan ja siitä päästiin ohi ihan normaaliin tapaan ilman riekkumisia, pieni piippaus kuului, kun poitsua kiinnosti toinen kuonokas.

Ei siis mitään hurjan suuria asioita, mutta huomion arvoisia kuitenkin. Kontaktia kontaktia, niin eiköhän ala taas hömpötykset unohtua.

Onhan tosi reilua, että aina tai ainakin niin pitkälle kuin muistan, tiistaisin sataa... Siitä huolimatta taas verkattiin sateessa ja siirryttiin sitten halliin treenailemaan. Tänään olikin vähän helpompia pätkiä (tai siltä ainakin tuntui) ja vauhdikkaitakin ne olivat. Ja hyvin siis sujui, oikein loistavasti jopa se kohta josta ajattelin, ettei siitä selvitä.

Nyt (moneskohan yritys?) alan taas piirtämään treenejä itselle talteen. Ihan alkuun piirsin niitä vihkoon, mutta se aina alkoi unohtumaan. Sitten Clean Runin ohjelmalla, niin kauan kuin ilmainen kokeilu aika kesti (no oikeasti unohdin kyllä jo aijemmin..). Nyt sitten yritään ilmaisella Flexitrackilla. Jospa alkaa aikaa myöten sujumaan, nyt on vielä hahmotukset hukassa ja radat sinnepäin. Heti tähän perään siis räpellykset eiliseltä.

Image

Image

Kooikereiden agilityä tänään luotsasi Suomalaisen Merja ja paljon hyviä vinkkejä Team-Tumpelolle tulikin!

Hommahan alkoi varsin selkeästi. Päin hongikkoa ja lujaa heti alusta saakka! No, suoritus suoritukselta parani kuitenkin ja välillä tuntui tosi hyvältäkin.

Kepit meillä on olleet aikalailla tuuliajolla, jotain on koitettu tehdä, mutta ei ole ollut oikein selkeää kuvaa siitä miten pitäisi edetä. Tähän saatiin hyviä eväitä. Pujottelutekniikka Kodalla on lapasessa ja nyt sitten varmistellaan oikeaa sisään menoa ja apuohjaajan kanssa ryhdytään työstämään sitä vaikeampaakin puolta ja unohdetaan kokonaan siltä osin peruuttelut ja muut huitomiset. Koda-parka menee vain sekaisin.

Puomin alastulolla täytyy alkaa lopultakin uskoa ja luottaa koiraan. Pitkin syksyä Kim on siitä huomautellut, mutta ei näköjään mene aina jakeluun. Mimmi oli katsomosta huomaavinaan, että yhden ylösmenokontaktin yli Koda olisi loikannut. Tätäkin täytyy seurata siis.

Saija oli mukana taas kera kameran, videokameran ja tietysti sen tärkeimmän eli Fayzan. Fayza keräsi rapsuja ja nameja yllin kyllin ja lopulti unikin alkoi tulla silmään babysitter-Mimmin sylissä. Kodakin pääsi ekaa kertaa tekemään tuttavuutta neitosen kanssa ja riittää varmaan, kun sanotaan "aww!"

Video ryhmän koirista: http://s484.photobucket.com/albums/rr209/featherfox/Agility/?action=view&current=20081116_Kooikeragility.flv

{multithumb thumb_proportions=bestfit thumb_width=400 thumb_height=257}
Image

Tämän viikon extra-treeni otettiin torstaina iltamyöhään Fidon treeniryhmässä.
Fido nähtiin pihassa ja johan oli poika ärhäkkänä. Ei miellyttänyt Kodan näkeminen yhtään! Taitaa puhaltaa siis uudet tuulet ja Koda oli aika yllättyneen näköinen uudesta vastaanotosta. Koda oli kuitenkin fiksumpi ja eikä vastannut riidan haastantaan.

Uusi ryhmä, uudet kujeet taisi olla Kodalla mielessä. Kaikenlaista pientä sikailua jätkä keksi. Ihan alkaen siitä, että availi ääntään järkyttävällä volyymilla ja jatkuvalla syötöllä, karkaili kesken suoritusten haahuilemaan ja ihan uutuutena yritti vetää nakit paketista huiviin odotellessaan. Ja aina ne nakit on levällään siinä penkillä, eikä se niihin ikuna ole koskenut. Äly ja väläys suorastaan!

Alkuun otettiin jaakotusta pätkässä, kaksi hyppyä, putki ja lopuksi vielä hyppy. Eka meni pikkuisen pieleen, mutta sitten meni sutjakasti.

Toinen ratapätkä oli pidempi sisältäen kepit, hyppyjä, putki x3, muuri ja pituuskin. Hauska pyöritys. Vähän joutui säätämään, kun Koda irtosi yhdessä ja samassa kohdassa jostain kumman syystä väärään suuntaan. Kepeillä koitettiin jättäytymistä taakse keppien lopulla, välillä onnistuen ja välillä ei niin onnistuen.

Ihan lopuksi, kun muut jo paikalta poistuivat, yhdistettiin molemmat pätkän yhdeksi pitkäksi. Paikalta poistui myös kuvaaja, joka olisi saanut varsin hupaisaa filmiä. Lähellä oli, että olisi jouduttu estevastaavalta pyytämään kepeille pari uutta keppiä. Toisella kertaa ohjaaja osasi jo väistää keppejä ja koko rimpsu meni mallikkaasti.

Tässähän ei vielä ollut kaikki viikon agiliidot vaan sunnuntaina jatketaan parin tunnin verran koikkerivalmennuksessa Merjan opissa.

Saijan kuvaamaa: http://s484.photobucket.com/albums/rr209/featherfox/Agility/?action=view&current=KodajaSanna13112008.flv

Sekä myös Fidon pätkä: http://s484.photobucket.com/albums/rr209/featherfox/Agility/?action=view&current=Fidojaemntagilityss13112008.flv

Ilta koitti jälleen jo tuttuun tyyliin pimeänä ja erittäin kosteana eli vettä tuli kaatamalla.
Onneksi se ei meitä ihan hirmuisesti haitannut, kun halli suojeli meittiä kastumiselta.

Treenit päästiin aloittamaan hyvissä ajoin, kun edellinen ryhmä lopetti aikaisemmin. Tai mikä ryhmä se nyt oli, kun paikalla oli vain yksi koirakko! No jatkoimme vähän samoilla linjoilla, kun omassa ryhmässä oli vain kolme koirakkoa. Tehokasta treeniä oli siis jälleen.

Muutamia radan pätkiä mentiin ja kivasti oli monenlaista juttua laitettu. A-este sujui kivasti, keinu loistavasti, pussi sai koiran kaasujalan painumaan pohjaan ja muutenkin oli kivat fiilikset. Kepeille kokeiltiin uutta vientiä, mutta plörinäksi meni, kun koira parka taisi olla jo ihan puhki eikä ymmärrys enää riittänyt. Uutena juttuna otettiin jaakotus. Pari kertaa yhden hypyn kanssa ja sitten radalle kokeilemaan. Ja avot! Se olikin ihan Kodan juttu, osu ja upposi ja näpsäkkää jälkeä syntyi!

Edellisestä haku-treenistä onkin jo useampia viikkoja aikaa, joten hurjan kiva olikin metsään lähteä. Harmi, että isänpäiväkuviot sotkivat toiveet Fidon ja Fayzan osallistumisesta, mutta onneksi meillä kuonokkaita riitti metsään. Kiitos treenipäivästä Sanna+Rane, Merja+Noksu ja Taru+Teetta Smile

Koda mitattiin agilityä varten RimAn kisoissa tänään.
Mediksi tuomari Ritva Herrala poitsun mittasi!

Tämän viikon agilityssä saatiin oikein tehotreeniä, kun paikalla oli vain kaksi koiraa.
Rataa taas tehtiin ja Koda hyppäsi ensimmäisen kerran okseria ja hyvin hyppäsikin.
Kepeillä on saatu taas palaset loksahtelemaan paikoilleen. Vääränpuolen ohjaus on tuottanut vaikeuksia ja tuntunut ihan toivottomalta, mutta nyt ne alkoikin sujua ja hienosti poika hakee kepeille tosi vaikeastakin kulmasta. Nyt vain huomattiin, että Koda seuraa kepeillä kättä tosi paljon joten sen pois saamiseksi alamme nyt tekemään töitä.

Perjantai aamuna hypättiin Kodan kanssa junaan ja kuono kohti Kajaania. Aamulla oli sateinen sää, mutta säätiedotukset lupailivat, että perillä olisi lunta. Junassa päästiin oikein mukaville paikoille lemmikkivaunussa ja seurana vain muutama koira eikä kenenkään kanssa ollut ongelmia. Kaikista ihanin Kodan mielestä oli terrieripentu Waldo joka oli matkalla Kajaanin pentunäyttelyyn. Näyttelyhän meilläkin oli matkan syynä.

Arkisto

© 2015 Sanna Pyykkönen. Sisällön kopionti kielletty. All Rights Reserved.